Yhteystiedot

Kennel Solagros

Sofia Lahtinen
+358407291292

Isosveitsinpaimenkoira on liittynyt PEVISA ohjelmaan, määräykset ovat voimassa 1.1.2020-31.12.2024

1) Pentueen vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa oleva lonkka- ja kyynärkuvauslausunto. Lonkka- ja kyynärkuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18kk.

2) Rekisteröinnin raja-arvona ovat lonkkaniveldysplasian aste C ja kyynärniveldysplasian aste 1. C-lonkkaiselle koiralle voidaan käyttää vain A- tai B-lonkkaista parituskumppania ja koiralle, jonka kyynärniveltulos on 1, voidaan käyttää vain 0-tuloksen saanutta parituskumppania.

Yleisimpiä rodussa ilmeneviä terveysongelmia:

Olkanivelen osteokondroosi OC, OCD

Osteokondroosi OC tavataan grosseilla useimmiten olkanivelessä. Kyseessä on kasvuikäisen koiran ortopedinen sairaus jossa ruston alainen luutuminen epäonnistuu aiheuttaen rustovaurion. Tyypillisimmässä tapauksessa pentu alkaa oireilla 3-9kk iässä ontumalla epämääräisesti. Vaiva voi olla myös molemmilla puolilla jolloin se voidaan havaita mm askelpituuden lyhentymisenä. Lievät OC tapaukset voivat olla myös oireettomia.

Pentua on syytä tarkkailla mahdollisen ontumisen varalta ja tarvittaessa on reagoitava nopeasti mahdollisiin muutoksiin koiran liikkeissä. Mikäli pennulla löydetään osteokondroosimuutos on tärkeää tehdä hoitosuunnitelma yhdessä ortopedin kanssa. Muutokset voivat parantua itsestään, ne voivat pysyä ennallaan muuttumatta pahemmaksi tai johtaa rustopalan irtoamiseen (OCD). Koska kyseessä on suureksi ja raskastekoiseksi kasvava koira, on erittäin todennäköistä ettei leikkaushoidolta voida välttyä. Ennuste on usein hyvä jos asia huomataan ajoissa ja tehdään tarvittavat toimenpiteet jotta nivelrikon muodostuminen hidastuu. 

Sairauden tautimekanismia ei vielä täysin tunneta mutta tiedetään että se on monigeeninen perinnöllinen sairaus jonka syntyyn vaikuttaa geneettisien tekijöiden lisäksi erittäin oleellisesti ympäristötekijät. Pentua hankittaessa on tärkeää että vanhempien olkanivelet on tutkittu ja terveeksi todettu. Se on valinta jonka omistaja voi tehdä ensimmäisenä tulevan pentunsa puolesta. Ympäristötekijöillä on niin suuri merkitys että pennunomistajan on syytä paneutua huolella kasvattajan antamiin ohjeisiin koskien pennun ruokintaa, liikuttamista sekä turvallisen kasvuympäristön varmistamista. 

Jotta kasvattajat voisivat tehdä hyviä valintoja jalostustyössään, olisi ensiarvoisen tärkeää että omistajat tutkituttaisivat koiriaan aktiivisesti jotta saataisiin mahdollisimman paljon tutkimustuloksia ja tietoa osteokondroosimuutoksista rodulla. Kennelliitto ei lausu olkaniveliä mutta INCOC on tuonut palvelun jonne voi lähettää kuvat lausuttavaksi ja tallennettavaksi.  

Kuvassa koiralta poistettu irtopala, noin euron kolikon kokoinen

Epilepsia

Epilepsia on koirien yleisin neurologinen sairaus ja on valitettavaa että sitä esiintyy myös isosveitsinpaimenkoirilla mainittavissa määrin. Epilepsia johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Se voidaan jakaa kahteen tyyppiin, idiopaattiseen eli sisäsyntyiseen tai sairauden/ vamman aiheuttamaan. 

Epilepsiaa sairastavia koiria ei saa käyttää jalostukseen ja sellaisia riskilinjoja on vältettävä joissa tiedetään esiintyvän epileptikkojälkeläisiä. Rodulle ei ole vielä olemassa geenitestiä jonka avulla sairauden kantajuus voitaisiin todeta. 

Epilepsiasta ei koskaan parane mutta sitä voidaan hoitaa lääkityksellä jolla voidaan vaikuttaa kohtausten määrään, kestoon ja voimakkuuteen. Lääkitys kestää koko koiran loppuelämän ja se vaatii säännöllisiä kontrollikäyntejä eläinlääkärissä. Kaikkia koiria ei ole mahdollista hoitaa edes lääkkeillä.

Nuolukohtaus

Isosveitsinpaimenkoirilla esiintyvää nuolemista/ ilman nielemistä kutsutaan myös englanninkielisillä nimillä lick fit, swissy lick tai licking syndrom. Nuolukohtauksen aikana koiraa närästää ja se ilmenee mm maanisena nuolemisena. Nuolemisen kohteena on usein lattiat, matot, seinät jne. 
Koira voi yrittää niellä kaikkea vastaan tulevaa kuten ruohoa, sukkia ym tekstiilejä niellen samalla ilmaa. Käytös viittaa vahvasti ruuansulatuskanavan rajuun epämukavuustilaan. Syitä nuolukohtauksille voi olla useita mutta tarkkaa syytä sille ei tiedetä. Osalla koirista ne ilmenevät tyhjällä mahalla esim aamuisin, toisilla kun ne ovat syöneet jotain epäsopivaa. Joillakin koirilla aiheuttajana on stressi tai hormonaaliset muutokset kuten juoksuajat. Myös lääkekuurien on havaittu lisäävän nuolukohtausten määrää. Vaiva on yleinen erityisesti nuorilla koirilla mutta sitä voi esiintyä myös ikään katsomatta. 

Mikäli koiralla on nuolukohtauksia toistuvasti, on syytä tarkistaa ruokavalion sopivuus. Erityisesti viljaa sisältävät ruuat saattavat laukaista nuoluja.
Erityisen vakavaa on, jos koira nielee tekstiiliä joka voi aiheuttaa sille suolitukoksen. 

Vatsalaukun kiertymä

Isosveitsinpaimenkoira on suuri ja syvärintainen rotu jolloin se on altis vatsalaukun laajentumalle/kiertymälle. Koiran vatsalaukku on kuin irrallinen pussi joka voi huonolla tuurilla kiertyä itsensä ympäri. Tällöin mahassa muodotuva kaasu ei löydä tietä ulos ja koira alkaa turpoamaan ja voimaan pahoin. Vatsalaukku alkaa laajentuessaan painamaan suuria laskimoita aiheuttaen verenkiertohäiriön sekä shokkioireita. 

Äkilliset oireet ovat tulokseton oksentaminen, turpoaminen, voimakas syljeneritys, kova kipu joka voi ilmetä mm haluttomuutena liikkua. Tilanteen edetessä koira voi menettää tajuntansa. Epäiltäessä vatsalaukunkiertymää tulee koira viedä eläinlääkäriin viivytyksettä. Ennuste on sitä huonompi mitä kauemmin avunsaanti kestää. Laajentuma ilman kiertymää voidaan hoitaa letkuttamalla kaasu ulos. Kiertymä hoidetaan aina kirurgisesti kääntämällä vatsalaukku oikeaan asentoon. Mitä kauemmin koiralla on laajentuman aiheuttama verenkiertohäiriö, sitä todennäköisempää on että se aiheuttaa vairioita mahalaukun seinämiin ja sisäelimiin, mm perna voidaan joutua poistamaan.

Tämän ikävän riskin vuoksi on syytä kiinnittää huomiota koiran lepoon ennen ja jälkeen ruokinnan. Myös suuri annoskoko ja ruuan nopea hotkiminen voivat aiheuttaa häiriön vatsalaukun toimintaan.

Muita mainittavia ongelmia:

- Lonkkanivelen kasvuhäiriö
 Tilastotietoa tämän hetken tutkituista koirista (2008-5.6.2020) 42% A lonkat, 31% B   lonkat, 15% C lonkat ja 11% D lonkat

- Kyynärnivelen kasvuhäiriö
Tilastotietoa tämän hetken tutkituista koirista (2008-5.6.2020) 88% 0-tulos, 11% 1-tulos, 1 % 3-tulos

- Perinnölliset selkämuutokset: Spondyloosi, LTV

- Pernan laajentuma / kiertymä

- Perinnölliset silmäsairaudet: mm. Distichiasis on löytynyt 17 % vuosina 2008-2020   tutkituista koirista (5.6.2020 asti)

- Hedelmällisyys-/synnytysongelmat (polttoheikkoutta) sekä pentukuolleisuutta

- Rodulla tavataan P2RY12- reseptoriproteiinista johtuvaa verenvuotosairautta

- Keskimääräinen elin-iän ennuste on valitettavan alhainen

- Rasvakasvaimia ja syöpää ilmenee rodussa jonkin verran

- Atopiaa ja herkkävatsaisuutta